Musica Nova

Konsertin 1. puoli: Tapiola Sinfonietta

Brigitta Muntedorf: Play Me Back and Forth 10'

Jouni Hirvelä: Tuning in to Ice (ke.) 23'

Yiran Zhao: Kōng 13'

Väliaika 30'

Konsertin 2. puoli: Key Ensemble

Yiran Zhao: Behind the Apples for 6 Voices 10'

Heinz-Juhani Hofmann: Ikävöi minua, ikävöi (ke.) 10'

Claus-Steffen Mahnkopf: Mehr Wasser 5'

Eira Huse: Witness 9'

Jin Oh: Roots, uusi versio 10'
Avaa teosvideo tästä linkistä

Konsertin arvioitu päättymisaika on noin klo 21:20.

Konserts 1. halv: Tapiola Sinfonietta

Brigitta Muntedorf: Play Me Back and Forth 10'

Jouni Hirvelä: Tuning in to Ice, världspremiär 23'

Yiran Zhao: Kōng 13'

Paus 30'

Konserts 2. halv: Key Ensemble

Yiran Zhao: Behind the Apples for 6 Voices 10'

Heinz-Juhani Hofmann: Ikävöi minua, ikävöi, världspremiär 10'

Claus-Steffen Mahnkopf: Mehr Wasser 5'

Eira Huse: Witness 9'

Jin Oh: Roots, ny version 10'
Öppna videon här

Konserten tar slut med paus ca. 21:20

Du får gärna ta bilder av konserten utan blixt. Kom ihåg att tagga oss! #tapiolasinfonietta
Alla slags inspelning av konserten är förbjuden.
Ta hänsyn och använd dofter sparsamt.
Vi följer principerna för trygga rum.

Concerts 1st half: Tapiola Sinfonietta

Brigitta Muntedorf: Play Me Back and Forth 10'

Jouni Hirvelä: Tuning in to Ice, world premiere 23'

Yiran Zhao: Kōng 13'

Intermission 30'

Concerts 2nd half: Key Ensemble

Yiran Zhao: Behind the Apples for 6 Voices 10'

Heinz-Juhani Hofmann: Ikävöi minua, ikävöi, world premiere 10'

Claus-Steffen Mahnkopf: Mehr Wasser 5'

Eira Huse: Witness 9'

Jin Oh: Roots, new version 10'
Open video

The concert ends at c. 21:20, including intermission.

You are free to take photos of the concert without flash. Remember to tag us! #tapiolasinfonietta
Recording of any kind during the concert is prohibited.
Please be considerate and use fragrances sparingly.
We have adopted the principles for safer space.

Helsinkiläisen kapellimestari, kuoronjohtaja ja laulaja Jutta Seppisen kätösissä ovat viihtyneet elämän eri vaiheissa niin viulu, alttoviulu kuin pianokin. Laulaminen on ollut olennainen osa Seppisen minuutta pikkutytöstä lähtien. Varhaisimpia musiikillisia muistijälkiä 80-luvulta ovat oman ensimmäisen viulun kiinalaisen viulukotelon kitkerä koimyrkyn tuoksu, Radion lapsikuoron nuotteihin painetut vihreät sammakon kuvat ja intohimoinen Cats-musikaalin kuunteleminen C-kasetilta. Laulajan, kapellimestarin ja kuoronjohtajan ammatteihin hän sai koulutuksen Sibelius-Akatemiassa ja Leipzigissa Saksassa.

Taiteilijana Seppinen liikkuu laajalla spektrillä niin sinfoniaorkestereiden kapellimestarina, kamarikuoro Key Ensemblen ja monitaideryhmä CHANGEnsemblen taiteellisena johtajana, laulajana ja performanssitaiteilijana. Hän on valmis asettamaan itsensä alttiiksi luomalla itselleen vaikkapa koreografian live-installaatioon tai pyrkimällä äänellisesti epäkonventionaalisiin suuntiin. Seppiselle musiikillisen ilmaisun eri muodot ovat lopulta saman yhteisen ihmisyyden tutkimista ja jakamista. Raja-aidat on tehty rikottaviksi ja niiden reunoille ja niiden yli Seppinen taiteessaan pyrkiikin.

Seppinen harrastaa Keskuspuistossa juoksemista sekä taloustiedettä. Hän on myös intohimoinen pyöräilijä ympäri vuoden. Yksi parhaista hankinnoista ikinä on sähköllä kulkeva laatikkopyörä, jolla Jutta on vuosia kuljettanut lapsiaan ympäri pääkaupunkiseutua. Sateen, lumen ja tuulen läpi pyöräileminen antaa hänelle samanlaisen vahvan olemassa olemisen tunteen kuin musiikki parhaimmillaan.

Turkulainen kamarikuoro Key Ensemble lukeutuu harvoihin suomalaisiin ammattikuoroihin. Vuonna 2005 perustettu kuoro on tänä päivänä yksi keskeisimpiä vokaalimusiikin toimijoita Suomessa.

Täyteläisestä soinnistaan kiitetty Key Ensemble on kahden viimeisen vuoden aikana uuden taiteellisen johtajansa Jutta Seppisen johdolla siirtynyt uuteen mielenkiintoiseen aikakauteen, jossa kiintotähtinä toimivat uteliaisuus, rohkeus ja ennakkoluulottomuus. Kuoro on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja pyrkii taiteellaan luomaan siltoja erilaisten yhteisöjen ja yleisöjen välille.

Key Ensemblen toiminnan ytimessä taiteen lisäksi ovat henkiset arvot kuten toisen ihmisen arvostaminen, kannustavuus ja huumori. Ammattilaisuus ei ole vähentänyt laulamisen vahvaa yhdistävää voimaa. Key Ensemblen motto voisikin olla:

”Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki laulaisivat kuoroissa, tai ylipäänsä yhdessä.”

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.

Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt.

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä syksyllä 2021 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dalia Stasevska. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier.

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa.

Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla.

Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.

Saksalaisitävaltalainen Brigitta Muntendorf (s. 1982) opiskeli sävellystä ensin Bremenissä ja sen jälkeen Kölnin musiikkikorkeakoulussa Krzysztof Meyerin, Rebecca Saundersin. ja Johannes Schöllhornin johdolla. Vuodesta 2019 lähtien Muntendorf on toiminut Kölnin Musiikin ja tanssin yliopiston professorina ja vuonna 2024 hänet valittiin Nordrhein-Westfalenin tiede- ja taideakatemian jäseneksi.

Muntendorf on paneutunut teoksissaan digitalisaation vaikutuksesta sosiaaliseen todellisuuteen ja yksilön representaatioihin. Hän on säveltänyt aiheesta kamarioopperoita ja myös kamariteoksissaan hän dramatisoi ihmisten välisiä suhteita digitaalisessa ympäristössä. Play Me Back and Forth (“Soita minua edestakaisin”, 2015) lauluäänelle, klarinetille, samplerille, lyömäsoittimille, sähkösitralle, sellolle, nauhalle ja videolle perustuu kirjailija Michael Ebmeyerin tekstiin.

Teoksen lähtökohtana on todellisuuden ja keinotekoisuuden limittyminen, edellisen piilottaminen ja jälkimmäisen paljastaminen. Otsikko kertoo tarpeestamme jatkuvasti määritellä itseämme uudelleen muuttuvassa teknologiassa. Ihmisääni – ihmisyyden autenttisin ilmaisin – joutuu kilpailemaan päällekäyvässä ja rytmisesti itsepintaisessa soittimellisessa ja sähköisessä ympäristössä, josta voi tunnistaa viitteitä saksalaiseen rockmusiikkiin tai Laurie Andersonin kokeelliseen taiteeseen.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Kotkassa syntynyt Jouni Hirvelä (s. 1982) on opiskellut säveltäjäksi Sibelius-Akatemiassa Veli-Matti Puumalan ja Tapio Nevanlinnan johdolla. Jatko-opintoja hän on suorittanut Berliinin taideyliopistossa Elena Mendozan johdolla sekä monilla mestarikursseilla. Hirvelä on menestynyt monissa kansainvälisissä sävellyskilpailuissa. Tapiola Sinfoniettan kantaesittämästä teoksestaan Hirvelä kirjoittaa:

"Tuning in to Ice" on yritys virittäytyä luonnonilmiöiden prosessimaisiin ajassa olemisen tapoihin sekä Antarktiksen äänimaisemaan kenttä-äänitysten avulla. Kaksiosaisen teoksen ensimmäinen osa Weddell Seals alkaa Weddellinhylkeiden vedenalaisista äänistä kerrostetulla äänimaisemalla. Hylkeiden naksumisista ja eteerisesti laskevista liu’uista kasvaa orkesteritekstuuri, jossa nuo äänityypit kerrostuvat soinnilliseksi jatkumoksi.

Teoksen toinen osa Glacial Dynamics käsittelee jäämassojen liikettä. Lähtökohtana oli kitka staattisen massan lähtiessä liikkeelle ja pysähtyessä. Käytin aineistona äänileikettä, jossa kuuluu jäävuoren hankausta meren peittävää jääkantta vasten. Ääni on kuivan ritisevä. Lepo- ja liikekitkan vuorotellessa muodostuu paikoin rytmisiä kuvioita, ja massan lähtiessä liikkeelle ääni yltyy ikään kuin ulisevaan lauluun. Osa on enimmäkseen instrumentaalinen, perustuen äänileikkeestä tekemiini rytmi- ja säveltasoanalyyseihin, mutta aivan lopussa kuullaan myös lähtökohtana olleet jäävuoren äänet dialogissa orkesterin kanssa.

Kenttä-äänitykset ovat tehneet Paul Cziko McMurdon Oceanografisesta observatoriosta vuosina 2017-19 (hylkeet), sekä valokuvaaja Dominique Filippi vuonna 2009 (jäävuori).”

Teosesittely: Antti Häyrynen

Yiran Zhao (s. 1988) on opiskellut sävellystä Pekingin Valtion musiikkiyliopistossa, Stuttgartin Esittävien taiteiden yliopistossa, Baselin musiikkiakatemiassa sekä ympäristömusiikkia Linzin Anton Bruckner -yliopistossa, opettajinaan mm. Guoping Jia, Caspar Johannes Walter, Erik Oña ja Carola Bauckholt. Zhao on toiminut Suomessa vaikuttavan kansainvälisen ja monitaiteellisen esitystaideryhmä Oblivian säveltäjänä ja äänisuunnittelijana.

Zhaolle säveltäminen on äänien yhteen sijoittamista kompositio-sanan mukaisesti. Se on merkinnyt monien epäperinteisten soitto- ja esitystapojen, valojen, visuaalisten elementtien sekä muiden medioiden kartoitusta. Yksi hänen pysyvistä kiinnostuksen kohteistaan on ollut ihmisruumiin käyttö sävellyksissä, mihin liittyvät eri tavoin epätavalliset esityskokoonpanot.

Säveltäjälle ihmisääni ”tarjoaa loputtomasti löydettävää, hentoja ääniä, kuiskauksia, laulua – kaikkia mahdollisia ääniä, jotka voi hahmottaa aaltoina ilmassa tai värähtelynä kurkusta päälakeen”. Behind the Applesissa (2019, ”omenan takana”) nuo äänet tuodaan lähitarkasteluun laulajiin sijoitetuilla kontaktimikrofoneilla, jotka poimivat soivien äänien ohella kahinat, suhinat ja hampaiden kalahdukset. Vahvistettuna kaikista äänistä syntyy yhtä aikaa intiimi ja värikäs fresko, jossa otsikon omena viittaa raamatun Aatamiin ja tarkemmin kurkunpään aataminomenaan.

Kōng (2017/2018) demonstroi näitä ajatuksia liittämällä yhteen vaihtuvan videokuvaston ja ritualisoidusti soittavan soitinyhtyeen. Soitinyhtyeestä erottuu läpivalaistu ja sihisten soiva rummunkalvo. Toistoisiin elementteihin perustuva soitinmusiikki erottuu myös soittajien liikkeissä ja kuvastuu videolla säveltäjän käsien liikkeissä. Välillä valaistu rummunkalvo ja video jättävät tilan tasaisesti marssivalle musiikille, mutta viimeisen puheenvuoron saa video, jossa rinnastuvat kädet, tuulimyllyn ja kärpäsen siivet.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Heinz-Juhani Hofmann (s. 1973) syntyi vokaalimusiikkiin keskittyneeseen perheeseen: hänen isänsä oli Cantores minoresin pitkäaikainen johtaja Heinz Hofmann ja äiti musiikinopettaja.  Kuorolaulu oli keskeinen osa myös Heinz-Juhanin musiikkikasvatusta ja opiskeltuaan Sibelius-Akatemiassa hän on toiminut vapaana säveltäjänä vuodesta 2003.

Hoffmanin ominta aluetta ovat vaikeista aiheista kasvavat vereslihaiset draamat, joissa peliin pistetään myös säveltäjän ja kuulijan pelot ja frustraatiot. Hoffmanin edustama mentaalinen realismi vaatii äärimmäisyyksiä, mutta ei suuria eleitä. Hänen aiemmista teoksistaan voidaan mainita Hysteria ja rukous (2008), monologiooppera Ihmissydän (2011), ooppera Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot (2012), Omakuva sekakuorolle (2015), monologiooppera Maailmantappaja (2018), sekä Ukrainan kansannousuun liittyvä Aukio-ooppera (2022).

Hoffmann kertoo Key Ensemblen ja Musica Nova Helsingin tilaamasta uudesta teoksestaan: ”Ikävöi minua, ikävöi on sävelletty syksyllä 2024 Key Ensemblelle. Sen kokoonpano on 16 sooloääntä. Teoksen tekstinä toimiva Eira Stenbergin hieno, melankolinen runo kertoo syksystä ja ikävästä. Musiikki hengittää hitaasti runon säkeiden tahdissa. Sointimaailma heijastelee valon ja varjon vuoropuhelua.”

Teosesittely: Antti Häyrynen

Claus-Steffen Mahnkopf (s. 1962) opiskeli sävellystä Freiburgin musiikkiakatemiassa Brian Ferneyhoughin, Klaus Huberin ja Emanuel Nunesin johdolla, sekä filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä, ensin Jürgen Habermasin ja sitten Peter Sloterdijkin johdolla. Tohtorintutkintonsa Mahnkopf on tehnyt Frankfurtin yliopistossa ja hän on opettanut mm. Leipzigin Felix Mendelssohn -yliopistossa sekä Darmstadtin kesäkursseilla.

Mahnkopf on säveltänyt runsaasti vaativaa kuoromusiikkia, mutta Mehr Wasser (2015) on suunnattu harrastajakuoroille, tinkimättä modernistisesta ilmaisusta. Lyhyessä kappaleessa kuoro on jaettu korkeisiin ääniin, erilaisia hälyjä ja puhetta tuottaviin osiin, sekä mataliin ääniin. Äänisraudan avulla soivat äänet sijoitetaan itsenäisesti a-sävelen ympärille. Lopputuloksena on monipuolisesti ja tehokkaasti soiva kappale, jonka sanoma – ”enemmän vettä” – tiivistyy lopussa viidelläkymmenellä eri kielellä toistettuun sanaan vesi.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Norjalainen Eira Sjaastad Huse tunnetaan ehkä paremmin laulajana, Lyonin oopperassa ja Verbierin festivaalilla esiintyneenä mezzosopraanona, kuin mm. Rolf Wallinin, Bente Leiknes Thorsenin, Rune Rebnen ja Mario Stroppan johdolla opiskelleena säveltäjänä. Husea on luonnehdittu poikkeuksellisen ilmaisuvoimaiseksi laulajaksi ja samaa ekspressiivisyyttä ilmentävät myös hänen vokaalisävellyksensä.

Witness (”Todistaja”) sai kantaesityksensä Key Ensemblen konsertissa Tampere Biennalessa keväällä 2024. Sen yhteydessä kirjoitettiin teoksen olevan ”rukous katsojille olla väistämättä katsettaan, kun he kohtaavat rikoksia ihmisyyttä kohtaan; rukous olla jättämättä kärsiviä ja kuolevia yksin. Teos on lainannut musiikillista ja tekstimateriaalia Hans Leo Hasslerin virrestä, jota on käytetty Bachin Matteus-passiossa. Valituissa riveissä ja katkelmissa keskiössä on inhimillinen kärsimys uskonnosta riippumatta.”

Witnessin pohjalla seikkailee Hasslerin virsi ja Paul Gerhardtin runo, joissa ristinkuolema näyttäytyy kaikkia ihmisiä yhdistävänä rikoksena. Asetelma syrjään katsovine todistajineen on sittemmin toistunut miljoonia kertoja. Virsifragmenttien ylle kohoaa sopraanosoolo, naisäänien staccatokuviointia sekä riipiviksi klustereiksi kasvavia riitasointuja. Tasaantuvaan loppuun tiivistyy pyyntö tulla muistetuksi ja autetuksi hädän hetkellä.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Jin Oh (s. 1995) on singaporelainen säveltäjä, äänitaiteilija ja kiinalaisen perinnesoittimen guqinin soittaja, joka suorittaa loppututkintoaan sävellyksessä Sibelius-Akatemiassa mm. Tapio Tuomelan, Veli-Matti Puumalan ja Sami Klemolan johdolla. Aiemmin hän on opiskellut myös Singaporen yliopistossa sekä Nanyang-taideakatemiassa.

Instrumenttinsa kautta Oh on saanut musiikilliseksi perustakseen kiinalaisen perinnemusiikin, josta hänen sävellystensä ilmaisu on laajentunut tutkailemaan itämaista ja länsimaista perinnettä erikseen ja yhdessä. Viimeaikaisissa teoksissa Oh on tarkastellut kulttuurien yhteiseloa ja törmäilyä myös videon ja teatterin avulla. Idän ja lännen kulttuureilla historialliset eronsa, mutta nykyisin myös yhdistävät tekijänsä, kuten vaikkapa mobiililaitteet. Sitäkin demonstroi Key Ensemblen toukokuussa 2024 kantaesittämä Roots (”Juuret”), josta kuullaan nyt uudistettu versio.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Tapiola Sinfonietta on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana kamariorkesterina. Vuonna 1987 perustettu Espoon kaupunginorkesteri on 44 soittajan dynaaminen kokoonpano, jonka raikkaat ja vivahteikkaat tulkinnat saavat kiitosta aikakaudesta ja tyylisuunnasta riippumatta.

Orkesteri esiintyy usein ilman kapellimestaria, mikä kuuluu kamarimusiikillisena yhteissoittona, jossa jokaisella muusikolla on ratkaiseva rooli.

Vuodesta 2000 alkaen orkesterilla on ollut johtamismalli, jossa orkesterin taiteellisesta suunnittelusta vastaa kahden muusikon ja intendentin muodostama johtoryhmä. Keskustelevuus ja monitaiteellisuus ulottuvat myös yhteistyöhön taiteellisten partnereiden, residenssitaiteilijoiden sekä vierailevien kapellimestarien ja solistien kanssa. Kaudella 2024/25 taiteellisina partnereina toimivat kapellimestari Ryan Bancroft ja kitaristi-säveltäjä Marzi Nyman. Residenssitaiteilijana työskentelee pianisti Irina Zahharenkova.

Orkesterin kotisali on Espoon kulttuurikeskuksessa, ja esiintymiset saavuttavat kuulijoita myös konserttisalien ulkopuolella. Poikkeuksellisen laaja-alainen yleisötyö tavoittaa Espoossa kaikki ikäryhmät kohtuvauvoista senioreihin.

Orkesteri vierailee säännöllisesti kotimaisilla festivaaleilla. Vierailut ulkomailla ovat vahvistaneet kansainvälistä tunnettuutta palkitun diskografian ohella.

www.tapiolasinfonietta.fi
Kuva: Maarit Kytöharju

Oikeudet muutoksiin pidätetään / Subject to change without notice

*poissa kevään 2025 / Absent spring 2025