WHELAN

J.S. Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 1 F-duuri BWV1046 25’

   I ei tempomerkintää
   II Adagio
   III Allegro
   IV Menuetti

Igor Stravinsky: Pulcinella-sarja 12’

   I Sinfonia: Allegro moderato
   II Serenata: Lerghetto
   III Scherzino – Allegretto – Andantino
   IV Tarantella
   V Toccata: Allegro
   VI Gavotta con due variazioni
   VII Vivo
   VIII Minuetto – Finale

Väliaika 20'

J.S. Bach: Sinfonia kantaatille BWV 174 6’15

Heinrich Biber: Battalia à 10 IHB 5 10'

   I Sonata: Allegro
   II Die liederliche Gesellschaft von allerley Humor: Allegro – Presto
   III Der Mars: Presto
   IV Aria: Andante
   V Die Schlacht: Allegro
   VI Aria
   VII Lamento der Verwundten Musquetirer: Adagio

J.S. Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 2 F BWV1047 12' 

   I ei tempomerkintää
   II Andante
   III Allegro assai

Konsertin arvioitu päättymisaika on noin klo 20:40.

J.S. Bach: Brandenburgkonsert nr 1 F-dur BWV1046 25’

   I
   II Adagio
   III Allegro
   IV Menuetti

Igor Stravinsky: Svit ur Pulcinella 12’

   I Sinfonia: Allegro moderato
   II Serenata: Lerghetto
   III Scherzino – Allegretto – Andantino
   IV Tarantella
   V Toccata: Allegro
   VI Gavotta con due variazioni
   VII Vivo
   VIII Minuetto – Finale

Paus 20'

J.S. Bach: Sinfonia från kantat BWV 174 6’15

Heinrich Biber: Battalia à 10 IHB 5 10'

   I Sonata: Allegro
   II Die liederliche Gesellschaft von allerley Humor: Allegro – Presto
   III Der Mars: Presto
   IV Aria: Andante
   V Die Schlacht: Allegro
   VI Aria
   VII Lamento der Verwundten Musquetirer: Adagio

J.S. Bach: Brandenburgkonsert nr 2 F-dur BWV1047 12' 

   I
   II Andante
   III Allegro assai

Konserten med paus tar slut ca 20.40.

Det är tillåtet att fotografera utan blixt under applåderna.

Alla slags inspelning av konserten är förbjuden.

Ta hänsyn och använd dofter sparsamt.

Vi följer principerna för trygga rum.

J.S. Bach: Brandenburg Concerto no. 1 F-major BWV1046 25’

   I
   II Adagio
   III Allegro
   IV Menuetti

Igor Stravinsky: Pulcinella Suite 12’

   I Sinfonia: Allegro moderato
   II Serenata: Lerghetto
   III Scherzino – Allegretto – Andantino
   IV Tarantella
   V Toccata: Allegro
   VI Gavotta con due variazioni
   VII Vivo
   VIII Minuetto – Finale

Intermission 20'

J.S. Bach: Sinfonia from Cantata 174 BWV 174 6’15

Heinrich Biber: Battalia à 10 IHB 5 10'

   I Sonata: Allegro
   II Die liederliche Gesellschaft von allerley Humor: Allegro – Presto
   III Der Mars: Presto
   IV Aria: Andante
   V Die Schlacht: Allegro
   VI Aria
   VII Lamento der Verwundten Musquetirer: Adagio

J.S. Bach: Brandenburg Concerto no. 2 F-major BWV1047 12' 

   I
   II Andante
   III Allegro assai

The concert ends at c. 8:40 pm, including intermission.

You may take photos (without flash) of the orchestra during applause.

Recording of any kind during the concert is prohibited.

Please be considerate and use fragrances sparingly.

We have adopted the principles for safer space.

Peter Whelan on alun perin pianisti, sitten fagotisti, ja uran varrella musiikillinen tie on jo kauan sitten leventynyt musiikin johtamiseen. Tapiola Sinfoniettassa hän astuu orkesterin eteen ja istahtaa myös cembalon ääreen. Whelan on erikoistunut varhaiseen musiikkiin ja tuntee läpikotaisin Bachin Brandenburgilaiset konsertot, jotka ovat hänelle ”kaikkien soittajien ja samalla ei kenenkään sooloteoksia”. Whelan kertoo, että konsertot ovat ensimmäinen CD-levy jonka hän nuorena osti.

Irlantilainen Whelan toimii Irlannin barokkiorkesterin taiteellisena johtajana, ja keskieurooppalaisen barokkimusiikin lisäksi hän on ollut nuoresta asti kiinnostunut varhaisesta 1700-luvun musiikista Irlannissa, erityisesti Dublinin alueella, josta hän on kotoisin. Tätä musiikkia hän on määrätietoisesti etsinyt ja tuonut esiin, ajatellen joskus olevansa kuin varhaismusiikin tutkimusmatkailija ja aarteenetsijä Indiana Jones.

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.

Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt.

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä syksyllä 2021 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dalia Stasevska. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier.

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa.

Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla.

Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.

Johann Sebastian Bachilla ryhmitteli soitinsävellyksiään usein kokoelmiksi, jotka kävivät mallikappaleiksi koko teostyypistä. Brandenburgilaisissa konsertoissa hän halusi vaihtelevuutta oli sitten kysymys soittimista, sävellajeista, teknisistä ratkaisuista tai kansallisista tyyleistä. Christoph Wolf kirjoittaa, kuinka ”jokainen konsertoista loi kokoonpanollaan ennakkotapauksen ja jokainen on säilynyt vailla vertaistaan”.

Ensimmäisen Brandenburgilaisen konserton BWV 1046 solisteina on kaksi käyrätorvea, kolme oboeta, fagotti sekä terssiä normaalia korkeammalle viritetty pikkuviulu. Yksitoistaääninen partituuri sekoittaa ja laittaa vastakkain eri soitinryhmiä nostaen esiin moniäänisten tekniikoiden konsertoivan ulottuvuuden.

Konserton materiaali on varhaisempaa perua ja Bach käytti sen materiaali myöhemminkin. Ensimmäisessä osassa (ilman esitysmerkintää, n. Allegro) korkealle kirjoitettu cornosatsi hallitsee soolo-osuuksia signaalimaisine sävelmineen. Reipas orkesteriritornello yhdistää konsertoivat jaksot toisiinsa.

Hidas osa (Adagio) on ensimmäisen oboen ja viulun surumielinen duetto d-mollissa. Bach on kirjoittanut kaikki korukuviot nuotteihin ja päättää osan pysähdyttävästi sarjaan eri soitinryhmien sointuja. Tämä on barokki-impressionismia vaikuttavimmillaan.

Kolmas osa (Allegro) on jälleen nopea, korkealla kiirivien käyrätorvien ja oboeiden noustessa jälleen etualalle. Puolessavälissä on lyhyt Adagio-taite viulusooloineen – Bach on saattanut ajatella tähän kadenssia – ennen kuin päätaite palaa takaisin.

Viimeinen osa on arvokas menuetti, joka liittää yhteen kolme kontrastoivaa episodia. Menuetissa käyrätorvet jäävät taustalle edellisen vetämään henkeä.

Ensimmäisessä triossa (Trio I) kahdelle oboelle ja fagotille on viehkeää melankolisuutta. Menuetin kertauksen jälkeen kuullaan lämminhenkinen poloneesi jousille. Toisessa triossa (Trio II) huimapäiset käyrätorvet saavat rinnalleen kolme iloisesti kälättävää oboeta. Teoksen päättää menuetin kertaus.

J.S. Bach: Sinfonia kantaatille BWV 174

Bach oli musiikkinsa ahkera kierrättäjä, mikä on ymmärrettävää, kun teokset syntyivät eri aikoina eri paikoissa ja säilyivät enimmäkseen painamattomina. Lähes aina hän kaivoi vanhoista teoksista esiin uusia näkökulmia ja soitinnusratkaisuja

Kantaatti BWV 174 Ich liebe den Höchsten von ganzem Gemüte (”Rakastan korkeinta koko olennollani”) valmistui vuonna 1729 Leipzigissa. Teoksen alkusoitossa, sinfoniassa, hän käytti Berliiniin hautautunutta ensimmäistä osaa Brandenburgilaisesta konsertosta nro 3.

Vanhojen luonnosten pohjalta hän laati uudelleen tekstin yhdeksälle jouselle, mutta lisäsi esityskoneistoon myös oboet ja käyrätorvet. Oboeista, viuluista ja alttoviuluista syntyi uusi, mutta olemassa olevaa tekstuuria vahvistava trio. Lopputuloksena musiikki soi entistä mehevämmin ja juhlavammin, tosin myös arkaaisemmin, sillä Bachilla ei ollut käytössään konserttonsa kaikkia viimeistelyjä.

J.S. Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 2 F BWV1047

Yksikään Johann Sebastian Bachin Brandenburgilaisista konsertoista ei ole tavanomainen soolokonsertto, eivätkä soolo-osuudet vaativuudestaan huolimatta etsi sellaista näyttävyyttä kuin italialaisessa virtuoosityylissä oli tapana. Bach on kiinnittänyt konsertoissaan paljon huomiota eri soittimien luonteeseen ja vaihtelevaan sointiväriin.

Konsertossa nro 2 BWV 1047 on solisteina pelkkiä diskanttisoittimia, trumpetti, huilu, oboe ja viulu. Bach on tavoitellut kirkasta ja kirpeääkin sointia, joka korostaa trumpettiosuuden säihkettä, sekä muiden soolosoitinten kontrastoivia äänenvärejä. Vaikka trumpettiosuus dominoi sointikuvaa, taituruus on ennen muuta kollektiivista sekä solistien kesken että yhdessä säestävän koneiston kanssa.

Ensimmäinen osa on jäänyt ilman esitysmerkintää (n. Allegro). Muut solistit muuntelevat innokkaasti alussa esitettyä ritornello-teemaa, mutta trumpetin stratosfääriset fanfaariaiheet perustuvat omaan aineistoon. Hitaassa osassa (Andante) trumpetisti vetää henkeä huilun, oboen ja viulun vuorotellessa continuo-säestyksen kannattelemassa d-molli-sävelmässä.

Nopea ja hilpeä finaali (Allegro assai) on suunniteltu varta vasten trumpetille, mutta muut sooloinstrumentit seuraavat pian esimerkkiä ja Bach rakentaa runsaasti kuvioidusta melodiasta päätökseksi taidokkaan fuugan.

Teosesittelyt: Antti Häyrynen

Balettimoguli Sergei Djagilev pyydysti Igor Stravinskyn Kevätuhrin jälkeen vieheenään nippu käsikirjoituksia 1700-luvun alusta. Stravinsky päätti etsiä historiasta omia sormenjälkiään. Häntä ei haitannut, vaikka jälkeen päin selvisi, ettei suuri osa käytetyistä teemoista ollutkaan Giovanni Battista Pergolesin.

“Pulcinellassa löysin menneisyyden, se oli ilmestys, joka teki mahdolliseksi koko myöhemmän tuotantoni. Se oli tietysti katse taaksepäin – ensimmäinen monista rakkaussuhteistani siihen suuntaan – mutta se oli myös katse peiliin.” Stravinsky ilmoitti keksineensä Pulcinellassa uuden tavan käsitellä soittimia ja muutti musiikin soittimien väliseksi peliksi. Soittimien värit, eleet ja fraasit elollistuvat vuorovaikutuksessa kisaaviksi commedia dell’ arten hahmoiksi.

Stravinsky sommitteli teoksesta vuonna 1922 konserttisarjan, jonka hän uudisti vuonna 1947. Pontevassa alkusoittoa (Sinfonia: Allegro moderato) hallitsevat soitinsoolot, puhaltajat trilleineen ja viulu pelimannivetoineen. Alakuloisessa Serenatassa oboe laulaa yksinäisestä, mutta onnellisesta paimentytöstä. Kolmas kohtaus on kolmiosainen: Scherzino leikittelee imitaatiotehoilla, Allegrossa pyörähtelee temperamentikas sooloviulu ja kuvaelman päättää herkkä Andantino, joka lopussa pyrähtää tiehensä.

Puhaltajien ilmoittamassa Tarantellassa on kiivas taituriote ja tasaisen pulssin ylle limittyy eri suuntaan sätkiviä rytmejä. Trumpetit avaavat näyttävästi Toccatan (Allegro) ja saavat muut puhaltajat ja sooloviulun jammailemaan peräänsä. Viehkeä Gavotti (Allegro moderato) muunnelmineen alkaa pastoraalitunnelmassa, jossa kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä.

Variaatioista ensimmäisessä (Allegro moderato) puhallinjoukkoa johtaa ensin oboe ja sitten huilu, joka saa seuraansa käyrätorven ja itsepintaista säestyskuviota kuljettavan fagotin. Toisessa muunnelmassa (Vivo) lavalle marssii kaksi koomikkoa, pasuuna ja perässä kompuroiva kontrabasso. Ronskit otteet keskeytyvät kontrabasson soolon ajaksi.

Päättävä menuetti käynnistetään juhlavissa koraalisävyissä (Molto moderato) pasuunan julistaessa rakkauden voittamattomuutta. Sitten orkesteri tempautuu fellinimäiseen finaalisyöksyyn (Allegro assai) kipunoivine rytmeineen ja trumpettiaksentteineen.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Barokin säveltäjät esittelivät ohjelmallisilla teoksilla uusia soittotekniikoita yhdistäen ne muualta tuttuihin ilmiöihin. Tehokeinot saattoivat olla hyvinkin modernin kuuloisia, kunhan ne istuivat aiheeseen. Heinrich Ignaz Franz von Biberin (1644-1704) Battalia-sonaatissa 10:lle äänelle aiheena oli sodankäynti, joka tarjosi tilaisuuden 1600-luvun musiikilliselle pyrotekniikalle.

1600-luvun Keski-Euroopassa sodat seurasivat toisiaan. Armeijat rymistelivät pitkin maanosaa, ruotsalaisten mukana suomalaiset hakkapeliitat. Suuret taistelut saattoivat olla nähtävyyksiä, joita siviilit tungeksivat töllistelemään näköalapaikoille.

Biberin Battalia käynnistyy taisteluhenkeä nostattavalla sonaatilla (Allegro), jonka fanfaariaiheet ja perkussiiviset tehot kertovat valmistautumisesta. Toisessa osassa (Die liederliche Gesellschaft von allerley Humor) soi yhtä aikaa sävelmiä eri maista, mikä kertoo viinasta rohkeutta keräävien musketöörien vaihtelevasta taustasta. Lyhyessä Prestossa upseerit ottavat toisistaan mittaa miekoin.

Marssia (Mars) taistelukentälle vauhdittaa taituroiva sooloviulu ja toisen Preston aiheena ovat ratsuväen liikkeet. Koruton, mutta herkkä Aaria valmistaa päätapahtumaa. Itse taistelu (Die Schlacht) on lyhyt ja saa voimansa tremoloisesta kiihkosta ja pizzicatoissa paukkuvista aseista. Finaaliadagio, haavoittuneiden ja kuolevien musketöörien valitus (Lamento der Verwundten Musquetieren), muistuttaa kaikkien taistelujen synkästä lopputuloksesta.

Teosesittely: Antti Häyrynen

Tapiola Sinfonietta on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana kamariorkesterina. Vuonna 1987 perustettu Espoon kaupunginorkesteri on 43 soittajan dynaaminen kokoonpano, jonka raikkaat ja vivahteikkaat tulkinnat saavat kiitosta aikakaudesta ja tyylisuunnasta riippumatta.

Orkesteri esiintyy usein ilman kapellimestaria, mikä kuuluu kamarimusiikillisena yhteissoittona, jossa jokaisella muusikolla on ratkaiseva rooli.

Vuodesta 2000 alkaen orkesterilla on ollut johtamismalli, jossa orkesterin taiteellisesta suunnittelusta vastaa kahden muusikon ja intendentin muodostama johtoryhmä. Keskustelevuus ja monitaiteellisuus ulottuvat myös yhteistyöhön taiteellisten partnereiden, residenssitaiteilijoiden sekä vierailevien kapellimestarien ja solistien kanssa. Kaudella 2024/25 taiteellisina partnereina toimivat kapellimestari Ryan Bancroft ja kitaristi-säveltäjä Marzi Nyman. Residenssitaiteilijana työskentelee pianisti Irina Zahharenkova.

Orkesterin kotisali on Espoon kulttuurikeskuksessa, ja esiintymiset saavuttavat kuulijoita myös konserttisalien ulkopuolella. Poikkeuksellisen laaja-alainen yleisötyö tavoittaa Espoossa kaikki ikäryhmät kohtuvauvoista senioreihin.

Orkesteri vierailee säännöllisesti kotimaisilla festivaaleilla. Vierailut ulkomailla ovat vahvistaneet kansainvälistä tunnettuutta palkitun diskografian ohella.

www.tapiolasinfonietta.fi
Kuva: Petri Summanen

Oikeudet muutoksiin pidätetään / Subject to change without notice

*poissa syksyn 2024 / Absent fall 2024